Koskettava kuva. Joskin mietin, että mikä on syksy tai paremminkin, koska on syksy? Siis ihan konkreettisesti ajassa. Onko syyskuu syksy? Onko lokakuu syksy? Mitä on marraskuu? Kuvasi on niin ilmastonlämpenemismaailman marraskuun syksykuva, että ei voi sanoa kuin: hyrrr.
Hieno kuva, mutta en aio katsoa sitä tänään yhtään tämän kauempaa. Yritän vielä suunnata katseen syyskuun keltaisiin ja punaan, vaahteroiden ja koivujen värisinfoniaan, ennenkuin ollaan tuossa, mustavalkoisessa maailmassa sateen keskellä, viimeisillä voimilla eteenpäin pyrkien.
Tiedänhän minä että se tulee, mutta eihän vielä, eihän…
Marraskuu on syksy, mustin syksy, Tinde, mielestäni. Vaan hyvä, että keskityt vielä väreihin, tämän harmauden aika on vasta edessä, mitä nyt muutamina päivinä on jo käynyt hieman näyttäytymässä täällä.
Autiota…. ihmeellistä. Oletpas vanginnut kuvaasi hienon tunnelman. Ihan menee kylmät väreet…..
Sinulla on niin paljon näitä hienoja tunnelmakuvia, että ihan kuvakirja niistä pitäisi tehdä!
Nämä tunnelmakuvat on otettu kännykällä enimmäkseen, niiden pikselimäärä ei kestä kirjan painatusta. Kameralla voisi tietenkin ottaa samanlaisia kuvia, mutta kännyräpsyissä on oma tunnelmansa, Kiiris.
susupetal photo gallery 
Tässä oot saanut otettua hyvä kuvan, joka todellakin kuvaa hyvin syksyn mielialaa 🙂
Nimenomaan, Andy, syksy on mielentila.
Karvalakkiko jo hänellä päässään?
Vaikka nytkin kyllä on niiiin kylmä, ettei varmaan olekkaan liikaa…Tosi hieno kuva!
Karvalakki kyllä, Harakka, Hgissä tuulee.
Onko syksy mielentila, sitä kysyn katsoessani kuvaasi vastaan;on!
Kyllä se on mielentila, Kaanon.
Kuva kertoo hyvin tämän vuoden 2012 elämänkaarta…
Sadetta, sadetta, sadetta, Sirpa.
Jotenkin surullista ja niin harmaata. Kuvan tunnelma on voimakkaan melankolinen, sitä jää ajatuksiinsa katsomaan.
Elegia, taisi olla ankea fiilis kuvaajalla.
Koskettava kuva. Joskin mietin, että mikä on syksy tai paremminkin, koska on syksy? Siis ihan konkreettisesti ajassa. Onko syyskuu syksy? Onko lokakuu syksy? Mitä on marraskuu? Kuvasi on niin ilmastonlämpenemismaailman marraskuun syksykuva, että ei voi sanoa kuin: hyrrr.
Hieno kuva, mutta en aio katsoa sitä tänään yhtään tämän kauempaa. Yritän vielä suunnata katseen syyskuun keltaisiin ja punaan, vaahteroiden ja koivujen värisinfoniaan, ennenkuin ollaan tuossa, mustavalkoisessa maailmassa sateen keskellä, viimeisillä voimilla eteenpäin pyrkien.
Tiedänhän minä että se tulee, mutta eihän vielä, eihän…
Marraskuu on syksy, mustin syksy, Tinde, mielestäni. Vaan hyvä, että keskityt vielä väreihin, tämän harmauden aika on vasta edessä, mitä nyt muutamina päivinä on jo käynyt hieman näyttäytymässä täällä.
Yhdyn Kaanonin näkemykseen
Ritva, se mielentila ei ole vuodenajoista kiinni, se vain on. Olemassa.
Vaikuttava kuva kaikin puolin. Vahvaa symboliikkaa.
Tämän kommentin antoi Siira, joka ei pysty kommentoimaan 😮
Uuna-Siira, symboliikkaa tässä hainkin, omaa mielenmaisemaa.
alkoi paleltaa, haen villasukat….
Hyvä juttu, Wiltteri, lämmintä ylle!
Onko syksy noin apeata? Tiedän, että inhoat talvea, mutta syksyäkin? =D
KooTee, minähän nyt inhoan kaikkea 😉 Syksy on talven alkusoitto.
Valkoista viivaa pitkin kohti talvea… Pohjanmaalla oli tänään kaunista, joskin tuulista.
Pekka, täällä tuntuu satavan joka päivä, ainakin jossain vaiheessa. Tällä hetkellä paistaa aurinko, ihme kyllä.
Hyvin on viimalta ja sateelta varustautunut. Lakki tiukasti päässä.
Arleena, Helsinki on niin tuulinen paikka ja vanhemmiten palelee.
Autiota…. ihmeellistä. Oletpas vanginnut kuvaasi hienon tunnelman. Ihan menee kylmät väreet…..
Sinulla on niin paljon näitä hienoja tunnelmakuvia, että ihan kuvakirja niistä pitäisi tehdä!
Nämä tunnelmakuvat on otettu kännykällä enimmäkseen, niiden pikselimäärä ei kestä kirjan painatusta. Kameralla voisi tietenkin ottaa samanlaisia kuvia, mutta kännyräpsyissä on oma tunnelmansa, Kiiris.
Mistakohan johtuu etta minusta tuntuu etta Suomessa nakee enemman vanhuksia kaduilla kuin meidan kolkilla.
Hélène, jännä huomio. Talvisin täällä ei tosin näy paljon vanhoja ihmisiä, on liian liukasta.
Tämä kuvaa hyvin syksyä ja syksyistä mielialaa!
Kyllä vain, Raija.
Kuva herättää vertauskuvallisuutta syksystä monella tapaa.
Hyvää kuvatarinaa.
Liplatus, pidän itse kuvista, joissa näen tarinan.
Elämän syksyä. Haikea.
Juuri niin, elämän syksyä, Kaari.
Syksyn alakuloa, onneksi vielä ainakin meillä saa nauttia hiukan kylläisemmästä syksystä tovin.
Nikita, vielä hetken ajan on värejä.
Mainiota! Mustavalkoinen kuva on täysin odottamaton yllätys tässä haasteessa. Vaikuttava kuva ja puhutteleva vastaus.
Marjatta, olen aika mustavalkoinen ihminen 😉
tämä on jotenkin, en osaa sanoa miten, mutta on. Hyvä. Ei pelkästään vuodenaikaa vaan juuri mielentilaa ja aikaa myös kuvan ihmisessä.
Kiitos, Pulmu, löysit kuvasta tarinan.
Tämä on syksyn se toinen, sanoisinko, raadollinen puoli. Harmaus pysäytti heti, johtuu kai omasta mielialasta.
Liisa, syksyn pimeä puoli.
Soulful, this.
Thanks, Mick, I see a story in this photo.