I believe I’m the last of the red hot mamas…näin ainakin olen muistavinani, mutta kuten kuvasta näkyy, eilisen muistaa paremmin kuin tämän päivän, Lepis.
Silmät sen kertovat ajankin kuluessa. Tosin nykyään ei voi kai mihinkään luottaa, kun hiuksia värjätään ja käytetään värillisiä piilolinssejä. Silmissä kuitenkin jotain aina pysyy. Katsotaan tunnistanko muutaman viikon päästä koulun 100-vuotisjuhlissa entisiä luokkatoveretitani. Ei kuitenkaan siitä ihan sataa vuotta ole kun käytiin koulua, ehkä vajaa 40.
Koin kuvat vaikeaksi kommentoida, mutta nyt kun olen yön valvonut ja miettinyt vielä tänään päivällä noiden kuvien sanomaa, niin elomme sillalle me lähdemme silmät kirkkaina ja ennen vastarannalle pääsyä alkavat silmät kyllä aika tavalla samenemaan.
Oi, oivalluksien oivallus! Tämä rocks! Keep on staring, Mama!
I believe I’m the last of the red hot mamas…näin ainakin olen muistavinani, mutta kuten kuvasta näkyy, eilisen muistaa paremmin kuin tämän päivän, Lepis.
Hieno kuva ja oivallus. Tykkään.
Kiitos, Jutta.
Siis tosi makee! Jos olisi ollut nenän siltaa vähän enemmän näkösällä, olisi toteutunut vielä silläkin tasolla…
Niin se on.. otsatukka lyhenee iän myötä.
Nojoo, Kutuharju, ei sitä kaikkea tule ajatelleeksi…
Hahhah, taidat tietää omasta kokemuksesta, Olli
Hyvä idis ja hienosti toteutettu.
Kiitos, Mariar.
Silmät, siinäpä ne. Niistä tunnistaa ennen ja tänään – yleensä. Toinen ikuinen tuntomerkki on ääni ja sen väri, olen kuullut kerrottavan.
Totta, Savisuti, silmät pysyvät samana, katse vaan vanhenee.
Silmät sen kertovat ajankin kuluessa. Tosin nykyään ei voi kai mihinkään luottaa, kun hiuksia värjätään ja käytetään värillisiä piilolinssejä. Silmissä kuitenkin jotain aina pysyy. Katsotaan tunnistanko muutaman viikon päästä koulun 100-vuotisjuhlissa entisiä luokkatoveretitani. Ei kuitenkaan siitä ihan sataa vuotta ole kun käytiin koulua, ehkä vajaa 40.
joo.
Silmät.
Ja katse.
Tai paremminkin katseen häivähdys.
Lapsena avioimemmin suuntana tulevaisuus.
Aikuisena varovaisemmin.
Arvioiden.
Kiehtovat silmät, minun lempparit.
Tarjuska, toivottavasti tunnistat tutut silmät juhlassa!
Neulekirppu, lapsena ehkä todellakin on uskoa ja luottamusta enemmän, uskaltaa katsoa rohkeammin eteenpäin.
Elekia, tiedän.
Aivan loistava idea tällä ottaa osaa haasteeseen, erilainen ja niin toimiva!!!
-wiltteri-
Kiitos, Wiltteri. Minä olen vähän jämähtänyt näihin silmiin…
Hyvä kuvapari haasteeseen!
BINGO! Kyllä kannatti odottaa, arvasin, että täältä tulee taas täysosuma.
Kiitos, Ikivääri, from Finland
Jaaha, KooTee tässä samaan aikaan linjoilla. Kiitos, vähän kiirettä pitänyt tänään, päivälä ei ehtinyt edes ajatella kuvia.
Jestas, taidan olla aika raato, eli suom.huom tuossa toiseksi viimeisessä kommentissa Ikivääri=Inkivääri.
Joo, nukkumaan, hyvä ajatus.
Sama kysyvä katse.
Toivon mukaan vastauskin löytyy aikanaan, Tuima.
No tämä oli tosi hieno entry tähän haasteeseen. Omaperäisyydessään jälleen huikea.
Omat perät on hyvät, Itkis
Sama ilme noissa on, mutta lapsen ja aikuisen katseessa on aina eronsa.
Kyllä on. Silta.
Ja varmaan ihan hyvä, että katseessa on eroa, Kari. Kai.
Kylläpä vaan, Oh-show-tah-hoi-ne-ne.
Valitan,tämä silta ei aukene minulle.
Kuvana kyllä hyvä,taattua SusuPetal mv-tuotantoa.Mielenkiintoiset katseet ja tietysti tuo nelisilmäisyys tekevät kuvasta sen.fi
Silta nykyaikaan on tämäkin, hyvä idea!
Pena, silta henkilökohtaiseen nykyaikaani saa alkuunsa lapsuudesta. Eli lapsen silmät-aikuisen silmät. Aika yhdistää.
Kiitos, Raija.
Koin kuvat vaikeaksi kommentoida, mutta nyt kun olen yön valvonut ja miettinyt vielä tänään päivällä noiden kuvien sanomaa, niin elomme sillalle me lähdemme silmät kirkkaina ja ennen vastarannalle pääsyä alkavat silmät kyllä aika tavalla samenemaan.
Pekka, jokainen näkee kuvat omalla tavallaan, tai ei ollenkaan, pääasia, että miettii
Ja totta, ihmeesti nämä silmät samentuvat vuosien mittaan.
Silmät kertoo, katse tietää – rakentavat siltaa syntymästä kuolemaan
Elämän kestävä silta, Aimarii.